Vaikka blogin pitäminen taitaa nykypäivänä olla kovin vanhanaikaista, niin itse olen kyllä tykännyt kirjata asioita muistiin ja tykkään kyllä lukeakin muiden blogeja. Joten ajattelin Taavin poismenon jälkeen aloittaa uuden blogin, jonka nimi ei olisi niin vahvasti kytköksissä Taaviin. Taavi tulee aina olemaan se mun ensimmäinen harrastuskoira ja koira, jolla on aivan erityinen paikka mun sydämessä ja muistoissa, mutta koska Taavia ei enää ole, niin tuntui jotenkin hassulta jatkaa blogia, joka on nimetty Taavin mukaan. Siksipä siis tämä uusi blogi. Vanhaan blogiin löytyy linkki tuosta vierestä ja tekstit sieltä eivät katoa mihinkään (nettiselaimessa, mobiiliversiossa ei linkki näy).
Ollaan Sinnin kanssa molemmat koitettu toipua Taavin kuolemasta ja pikku hiljaa elo kai palaa uomiinsa ja itku ei tule ihan niin usein enää. Jatketaan Sinnin kanssa treenailua fiilispohjalta, kuten tähänkin asti ja kirjoittelen tänne vanhaan malliin meidän treeneistä ja muista jutuista, ensisijaisesti itselle muistiin, mutta toivottavasti myös muiden iloksi.
Kyllä, meidän muiden iloksi.
VastaaPoistaOsanotto menetyksen johdosta. Tuo suru ei koiraihmisillä varmaan koskaan katoa, se vain muuttaa hiljalleen muotoaan. Itsellä edelleen suuri ikävä meidän bokseria, jonka poismenosta on jo kaksi vuotta.
VastaaPoistaOlipa mukavaa löytää teidän blogi, ja höpsis, ei lainkaan vanhanaikaista! Bloggaaminen on nostalgista ja olen täysin samaa mieltä, että se on mukava tapa kirjata muistiin ajatuksia ja tapahtumia. Jään uteliaana ja ilolla seuraamaan teidän harrastustouhuja. Meillä on kaksi pystykorvaa, joiden kanssa metsästetään ja käydään näyttelyissä, mejääkin on kokeiltu. Pohjis tuntuu vain kiinnostuvan enemmän elävästä riistasta puissa, kuin jäljestä maassa xD
Kiitos kivasta viestistä ja tervetuloa seuraamaan meidän puuhasteluja.
Poista