Huikkasin sit turhaan koiraansa huutavalle omistajalle, että päästän omanikin irti. Häntä ajatus selkeesti kauhistutti, enkä ihmettele yhtään. Mut tiedän, että vapaana Sinni on säyseämpi ja niinhän siinä kävi, että koirat rupesivat leikkimään. Meillä oli oikein hauskaa pitkän aikaa. Kivoja tämmöiset kivat irtokoirakohtaamiset. Tämä kaveri oli vasta vuoden vanha nuori herra ja meno oli sen mukaista 🙂 törmätään mieluusti uudestaankin.
Perjantaina reippailtiin Tare Karvasen kanssa ja lopuksi vielä nää kaksi ihanaa laittoivat leikiksi.
Sunnuntaina esineruutua. Ekalla kiekalla Sinnille näytettiin neljä esinettä ruudun takareunassa. Sitten haetutin kaksi. Eka oli ihan super, vauhtia oli mennen tullen enemmän kuin ehkä koskaan. Tokalle lähetys sit tuttuun tyyliin takkusi alkuun vähän, mut kyl Sinni sillekin sitten lähti ja toi esineen hyvin.
Tokalla kierroksella tehtiin muistikuvana yks ja hieman vaisun alun jälkeen Sinni toi ihan hyvin yhen esineen.
 |
| Ihan pikkusen jumittaa munnselkä edelleen 😅 |
Maanantaina jatkettiin esineruutuharjoituksia. Ekan esineen Sinni haki valmiina ja sitten toinen ja kolmas näytettiin sille. Meni hyvin.
Myös ruokakuppiharjoituksia asian tiimoilta on jatkettu.
Keskiviikon tokot ei ollu meidän osalta kovinkaan onnistuneet. Alun paikkis sentään meni oikein hyvin, mut muuten Sinni ei jostain syystä ollut kovin hyvä, hajut meinas viedä mukanaan, merkkas jopa kiertotötsän 🤬 ja toiset koirat selän takana tuntuivat tällä kertaa häiritsevän kovasti. Ehkä en itsekään ollut parhaimmillani loman loppuessa ja selän vielä kiukutellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti